Rovaniemellä toimiva tanssiteatteri Rimpparemmi on yksi neljästä tanssin toimijasta, jotka yhdessä muodostavat Pohjoisen tanssin aluekeskuksen. Muut kolme toimijaa ovat JoJo -Oulun Tanssin Keskus, Pyhäsalmen Tanssi ry ja Kajaanissa toimiva Routa Company. Koko Suomen kattavan tanssin alueverkoston tärkein tehtävä on kehittää ja ylläpitää tanssin alueellista saavutettavuutta.

“Pohjoisen pitkät välimatkat asettavat ehdottomasti isoimman haasteen Rimpparemmin aluekeskustyölle, vaikuttaen mm. kiertuetoimintaan ja sen laajuuteen. Toisaalta meillä on tanssiteatterina ja aluekeskuksena iso vastuu huolehtiessamme alueen tanssitarjonnan monipuolisuudesta”, kertoo Rimpparemmin taiteellinen johtaja Matti Paloniemi.

Rimpparemmi on toiminut ammattimaisena tanssiteatterina vuodesta 1999. Vuoden 2000 alusta ryhmä pääsi teatteri- ja orkesterilain mukaisen valtionosuusjärjestelmän piiriin. Vuonna 2017 Rimpparemmissä työskentelee neljä ammattitanssijaa, kaksi muusikkoa, taiteellinen johtaja ja tuottaja. Ryhmän historia on kansantanssissa ja -musiikissa, mutta enää se ei rajaa taidettaan tiettyyn genreen.

“Kansantanssi näkyy lähinnä ryhmän tanssijoiden taustoissa ja siinä, että livemusiikilla on edelleen merkittävä rooli Rimpparemmin teoksissa. Jokainen teos kuitenkin luo oman logiikkansa ja liikettä lähestytään monin eri tavoin. Kansantanssi on vain yksi tekniikka muiden joukossa”, kertoo Paloniemi.

Kymmenen laulua naisesta (2017) / kuva: Antti Kurola

Aluekeskustyön merkitystä ei voi laskea katsojamäärissä tai kilometreissä

“Rimpparemmin kiertuekohteet voivat olla pieniä paikkakuntia usean sadan kilometrin päässä ja yleisöä paikalla kourallinen. Pieni yleisö voi kuitenkin samaan aikaan edustaa 20 prosenttia paikallisista. –Tilanne on siten hyvin erilainen kuin Etelä-Suomessa”, kuvailee Paloniemi korostaen, että katsojaluvut eivät voi olla ainoa mittari toiminnan merkitystä tai tanssin kysyntää arvioidessa.

”Tuomme vuosittain Rovaniemelle 2-3 vierailuesitystä, jotka esittelevät mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti tanssitaiteen kenttää. Lisäksi kutsumme vuosittain vierailevan koreografin työskentelemään Rimpparemmin kanssa. Viime vuonna teimme teoksen Oksensitte Jupiteria koreografi Elina Pirisen kanssa ja tänä vuonna työskentelimme koreografi Marjo Kuuselan kanssa Kymmenen laulua naisesta –teoksen parissa”, kertoo Paloniemi. Vierailuesityksillä ja kutsumalla vierailevia koreografeja Rovaniemelle monipuolistetaan alueen tanssitarjontaa.

Toukokuussa Rovaniemellä järjestty Art Moves –tanssikatselmus kokosi tanssin harrastajat ympäri Suomen pohjoiseen. Paloniemi oli osa tapahtuman ammattilaisraatia, joka antoi jokaiselle tapahtumassa esiintyneelle ryhmälle suullisen palautteen. Vaikka tapahtumassa oli ryhmiä joka puolelta Suomea, toi se ilmi, kuinka suuri ero tanssin harrastusmahdollisuuksissa on isojen ja pienten paikkakuntien välillä. Paloniemeen pikkupaikkakuntien omatoimiset ja innostuneet tanssiryhmät tekivät erityisen vaikutuksen.

”Tapahtuma muistutti, että tanssia voi vaikka kotipaikkakunnalla ei olisi yhtään tanssikoulua tai tanssin opettajaa. Nykyään innokkaimmat ottavat tanssiaskeleet ja –tyylit haltuun vaikka YouTube-videoiden avulla, jos opetusta ei muuten ole tarjolla. On ensiarvoisen tärkeää ja hienoa nähdä, että tanssista voi nauttia vaikka asuisi kaukana isoista kaupungeista”, Paloniemi pohtii.

Kymmenen laulua naisesta (2017) / kuva: Antti Kurola

Kymmenen laulua naisesta –teos saa toisen ensi-iltansa Turusssa marraskuussa

Teoksen käsikirjoituksesta ja koreografiasta vastaa taiteen akateemikko Marjo Kuusela ja lauluista säveltäjä Kaj Chydenius. Kymmenen laulua naisesta sai ensi-iltansa Rovaniemen Lappia-talolla 30.8. Turun ensi-iltaa juhlitaan 9.11, jolloin esitys nähdään Åbo Svenska Teatterin näyttämöllä. Teos on turkulaisen Aurinkobaletin ja Rimpparemmin yhteistuotanto.

Kymmenen laulua naisesta -teoksen johtavia teemoja ovat naiseus ja suomalaisen naisen identiteetti, henkisten ja fyysisten rajojen ylittäminen sekä suomalaisuuden moninaisuus. Teos kysyy: mikä ajaa ihmistä rajojen ylittämiseen, ovatko yhteisö ja perhe yhteiskunnallista uhmaa rajoittavia vai vahvistavia tekijöitä? Teos toteutetaan yhteistuotantona turkulaisen Aurinkobaletin kanssa. Lavalla nähdään kymmenen tanssijaa, bändi ja noin 20 henkinen avustajajoukko.

“Juhlavuoden kulttuuritarjonta on miespainotteista: Tehdään Seitsemää veljestä ja Tuntematonta Sotilasta. Me halusimme tuoda näyttämölle jotain muuta. On ollut hienoa seurata nuoren työryhmän työskentelyä Kuuselan ja Chydeniuksen kaltaisten mestareiden kanssa”, kertoo Paloniemi teoksen taustoista.

Esitykset Turussa: 
9.11. klo 19 (Turun ensi-ilta)
10.11. klo 14 ja 19
11.11. klo 14 ja 19
12.11. klo 14

Liput Ticketmasterista tai Åbo Svenska Teaterilta.

Kymmenen laulua naisesta Facebookissa
Rimpparemmi Facebookissa
Lue lisää Rimpparemmistä

Lue aiemmin julkaistu artikkeli Rovaniemen Art Moves-tapahtumasta täältä

 


Mikä ihmeen tanssin aluekeskus?

Valtakunnallisesti toimiva Koko Suomi tanssii -kampanja ei olisi valtakunnallinen ilman koko Suomen kattavaa tanssin aluekeskusverkostoa, jonka kautta kampanjan tanssihaaste ja sen opetus levittäytyvät koko maahan. Tanssin aluekeskuksia on seitsemän ja niiden yhteinen tavoite on alan kehittäminen, tanssin saatavuuden ja saavutettavuuden alueellinen ja sosiaalinen edistäminen sekä tanssitaitelijoiden työllisyyden parantaminen. Aluekeskuksia ovat: Läntinen, Itä-Suomen, Sisä-Suomen, Keski-Suomen ja Pohjanmaan tanssin aluekeskus. Pohjoinen tanssin aluekeskus koostuu neljästä alueellisesta toimijasta: JoJo – Oulun Tanssin Keskuksesta, Pyhäsalmen Tanssi ry:stä, Routa Companystä ja Tanssiteatteri Rimpparemmistä. Helsingin tanssin aluekeskus on Zodiak – Uuden tanssin keskus.

Lue lisää aluekeskuksista