Artikkelikuva: Kuvakaappaus OKM:n tanssihaastevideolta

”Come on! The whole country is waiting for you to dance!” kuuluu Ndjara Rasolon naurun siivittämä huudahdus Meritullinkatu 10:n kahviossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tanssihaasteharjoitukset ovat juuri alkamassa ja viimeisetkin tanssijat saapuneet paikalle. Tunnelma on odottava ja muutamat muistelevat aiemmin opeteltuja askelkuvioita.

”Kyllä meidän innostus lähti kampanjan kautta jaetuista videoista. Jo keväällä oli sellainen meininki, että nyt lähdetään mukaan, mutta suunnitelmat venyivät. Kesällä videoita tuli lisää ja yksi meistä taisi laittaa kansliapäällikkö Anita Lehikoisen FB-sivulle viestin, että OKM myös! Euroopan Unionin Suomen pysyvän edustuston Brysselissä kuvatun tanssivideon jälkeen oli selvää, että tähän meidänkin on osallistuttava”, kuvailee opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara.

Keskiviikkona 25.10. tanssiharjoituksissa keskitytään hiomaan videon kohtauksia, joissa tanssitaan kampanjan katutanssi-, pari- ja kansantanssi- ja showtanssikoreografioita. Ryhmää ohjaava tanssinopettaja Ndjara on sovittanut tanssit yhteen ja koonnut niistä liikkuvan koreografian, joka täyttää ministeriön toimistot ja käytävät tanssilla.

Anna mennä, virheistä viis!

Opetus- ja kulttuuriministeriö on edistänyt aktiivisesti Merkityksellinen Suomessa –toimintaohjelmaansa vihapuheen ja rasismin estämiseksi sekä yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Toimintaohjelman innostamana ministeriö etsi tanssihaastevideolleen ensisijaisesti maahanmuuttajataustaista tanssinopettajaa.

”Mistakes don’t matter, just let go”, kannustaa Ndjara tanssijoitaan. Välillä joku sekoaa askelissa, mutta tanssi ei keskeydy. Avoin ja innostunut ilmapiiri näkyy rohkeutena kysyä yksityiskohtia ja tarkennuksia liikkeisiin. Ndjara on selvästi kunnianhimoinen opettaja. Askelsarjoja tehdään kaanonissa ja erilaisissa muodostelmissa. Joukkoon mahtuu muutama soolokin.

”Life is good, isn’t it”, nauraa Ndjara tanssin päätyttyä. OKM:n tanssiryhmäläisten hymyistä päätellen kaikki ovat samaa mieltä. Muutamat tarkennuksen liikkeisiin ja henkilökohtaiset korjaukset otetaan ilolla vastaan. Keskustelut käydään sujuvalla suomi-englanti -sekoituksella.

”Ndjara on paras! Innostava, osaava, väsymätön ja monipuolinen tanssinopettaja”, kehuu Vihma-Purovaara.

Ndjara Rasolo

Tanssissa parasta on vapaus

”Yhteydenotto OKM:sta tuli yllättäen, mutta innostuin siitä heti! Olen seurannut kampanjaa sivusta ja ensimmäisen tapaamisen jälkeen olin vaikuttunut ministeriön heittäytymiskyvystä ja huumorintajusta”, kuvailee Rasolo.

Madagascarilta Suomeen muuttanut Ndjara Rasolo on työskennellyt tanssijana, tanssinopettajana, tapahtumatuottajana ja koreografina Suomessa vuodesta 2011. Ndjaran matka Suomeen on ollut sekoitus kovaa työtä ja onnekkaita sattumia.

“Tanssi on ollut elämässäni aina. Madagascarilla tanssi on kiinteä ja merkittävä osa kulttuuria, jokaisella 18 heimolla on oma tanssinsa ja rytminsä, joista olemme ylpeitä”, kertoo Ndjara, jonka oma tanssitausta on afrikkalaisissa tansseissa ja katutanssissa.

“90-luvulla katutanssilajit olivat suosittuja, perustimme omia tanssiryhmiä ja kokoonnuimme iltapäivisin kaduille tanssimaan. Ajatus tanssista ammattina heräsi 17-vuotiaana. Osallistuimme Madagascarilla järjestettyyn Up the Rap -tanssikilpailuun, jonka kautta valittiin seitsemän tanssijaa samannimiseen tanssiryhmään. Olin nuorin mukaan valituista”, Ndjara muistelee.

Up the Rap -ryhmän tanssiteoksissa yhdistyi katutanssi, madagascarilaiset tanssit ja nykytanssi. Ranskalainen tuottaja näki ryhmän esiintymässä ja kutsui heidät keikalle Lyoniin vuonna 2000.

“Ensimmäisen Ranskan keikan jälkeen saimme kutsun Pariisiin esiintymään, jota seurasi kolmen kuukauden kiertue Saksassa ja Ranskassa”, Ndjara kertoo.

Up the Rap -tanssiryhmä

Tanssilla syrjäytymistä vastaan

Sitten ystävä pyysi hänet töihin omistamaansa taidekeskukseen Tansaniaan 2006.

“En vielä silloin osannut englantia, mutta työskentelemällä illat taidekeskuksen baarissa ja kuuntelemalla Michael Jacksonin lyriikoita, opin nopeasti”, nauraa Ndjara. Taidekeskuksessa hän työskenteli vaihtuvissa tehtävissä tanssinopettajana, toiminnanjohtajana ja baarimikkona.

Ndjara tietää tarkkaan, mitä yhteiskunnallinen osallistaminen tarkoittaa:

“Työllistin köyhiä ja syrjäytyneitä nuoria, joista osa asui kadulla. Työtehtäviä oli siivouksesta, keittiötöihin, tapahtumien järjestämiseen ja esiintymiseen. Arkirutiinit olivat samoja: päivisin pyöritimme taidekeskusta, iltaisin treenasimme tanssia. Osa nuorista myös asui luonani.”

Taidekeskuksessa työskennellyt ryhmä nuoria voitti maan katutanssimestaruuden vuonna 2010 ja matkusti kisoihin Ghanaan edustamaan Tansaniaa. “Olin pojista älyttömän ylpeä”, Ndjara muistelee.

Uusi maa ja uudet kuviot

Suomeen Ndjara muutti rakkauden perässä. Vuosina 2009-2011 hän matkusti säännöllisesti Suomen ja Tansanian väliä, mutta asettui lopulta Suomeen.

“Suomeen muuton myötä otin yes-asenteen. Otin kaikki työt vastaan, mitä tarjottiin, jotta tutustuisin ihmisiin. Opetin salsaa ja kaikkea mahdollista. Työskentelin mm. Tamara Rasmussen opistolla reilun vuoden”, kertoo Ndjara.

Samanhenkisten ja inspiroivien ihmisten tapaaminen on auttanut sopeutumaan uuteen kulttuuriin. Merkittäviksi kohtaamisiksi Ndjara mainitsee kohtaamiset BodyFlow -opettaja Janice Redmanin ja koreografi Jarkko Mandelinin kanssa.

“Jarkko on ihan mieletön! Meillä klikkasi heti. Hänellä on valtavasti ideoita ja treeneissä nauretaan paljon. Ihailen hänen liikelaatuaan”, Ndjara kehuu.

Rauha ja vapaus löytyy liikkeestä

“Teen varmasti jotain oikein, kun vuosien varrella tapaamani ihmiset käyvät edelleen tunneillani. Olen houkutellut oppilaita salsatunneilta afrikkalaisen tanssin ja katutanssin pariiin”, nauraa Ndjara. Hänelle kertyy kymmeniä tanssin opetustunteja viikossa eri tanssikoulujen ja oman Artpreneur Finland -toiminimen kautta.

“Toiminimeni viittaa asenteeseen, jolla teen työtä. Taiteilijan on oltava asenteeltaan yrittäjä, jotta selviää. Apurahojen saaminen on vaikeaa, kun tulee muualta eikä ole kontakteja tai taustaa maassa. Valinta on kuitenkin minun, joten sen eteen on oltava valmis tekemään töitä”, Ndjara sanoo.

Hän kertoo lievittävänsä talvisin iskevää koti-ikävää tanssimalla.

“Laitan musiikkia soimaan ja annan liikkeen viedä, samaan pyrin kannustamaan myös oppilaitani. Tanssin kautta voi käsitellä ja jakaa tunteita. Rauha ja vapaus löytyvät liikkeestä”, hän kuvailee.

Yhdessä tanssiminen ja nauraminen on tehnyt hyvää ministeriölle

Ndjaran kasvoille leviää hyväntahtoinen virnistys kysyttäessä Opetus- ja kulttuuriministeriön tanssiharjoitusten etenemisestä. “Se on ihmeellistä, mikä into ja rakkaus porukasta huokuu! Olen sanonut heille, että näkisittepä itsenne, sytytte kun tanssitte! Tottakai olen antanut vapauden valita, miten ja millä panoksella projektiin osallistuu. Innostus on kuitenkin levinnyt ja tarttunut projektin edetessä”, kertoo Ndjara.

OKM:n tanssihaastevideolla tulee näkymään 200 ministeriön työntekijää isommissa ja pienemmissä rooleissa.

Osallistujat kehuvat tanssin lähentäneen ja tiivistäneen työyhteisöä. “Tunnemme toisemme paremmin! Nekin, jotka eivät tee muuten töitä keskenään ovat tutustuneet. Yhdessä tanssiminen ja nauraminen avaa lukkoja kummasti. Iloinen ja innostava ilmapiiri on ollut ihan parasta kaamosterapiaa syksyn pimentyessä”, ministeriöstä kehutaan.

 

Katso Opetus- ja kulttuuriministeriön tanssihaastevideo

Koreografioiden yhteen sovittaminen, tanssien opettaminen, ohjaus videolle, videon kuvaus ja editointi: Ndjara Rasolo

 

Lue lisää:
www.ndjara.com
YouTube
Battle 4 Peace Facebookissa


OKM:n Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma: Ohjelma vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi